Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for huhtikuu 2012

Ei nimi taloa pahenna.

Talojen keskiaikaisuudesta kertovia kylttejä olen Vanhassa Raumassa kulkiessani ihaillut ja samalla ihmetellyt, miksi uusia koteja rakennuttavat ihmiset eivät nykyisin nimeä talojaan. Talonnimiperinne katoaa!

Kaupungin rakennusvalvonta antoi siunauksensa tuoda samanlaisen uuden kaupunginosan uuteen rakennukseen, vaikka nykyään ihmiset maalauttavat näihin yleensä sukunimiään. Kyltin teki näitä 30 vuotta maalannut turkulaismies. Vanhoin fraktuurakirjaimin maalattu kodin nimi ripustetaan pian talon kulmaan kadun puolelle. Siihen saakka se saa ihastuttaa meitä olohuoneessa.

Read Full Post »

Pöydän kansi halki ja yltä päältä mustassa rasvassa löytyi tämä kaunotar kaatopaikalta. Mieheni ei ole aiemmin kunnostautunut romunkerääjänä, mutta ilmeisesti tauti on tarttuva. Rakennusjätteitä on kannattanut viedä: toinen löytö olivat kaksi lasten pyörää, joiden kumit kaipasivat paikkausta. Mitä kaikkea ihmiset heittävätkään surutta pois? Vanhasta Singeristä mies ei puhunut minulle mitään. Ihmettelin kovasti, kuka sen mahtaa omistaa, kun lasten kanssa löysimme sen vuokra-asuntomme autotallin perältä vähän ennen muuttoa Sammalhuoneelle. Kyselin naapuriltakin ohimennen, onko Singer ehkä hänen, vai mistä se lienee tavaroidemme sekaan eksynyt.

Langat ovat koneessa vielä paikoillaan, joskin harmaana ja sotkeutuneena. Pikku ompelijat pääsevät puuhiinsa leikkihuoneessa…

Read Full Post »

Talon pikkuruisimmassa kamarissa asuu ruusunhohde. Kontrastia hempeälle tapetille luovat tekstiilien puhdas valkoinen sekä ikkunassa vilkuttelevat iloiset kesäkukat, joissa toistuvat tapetin sävyt. Tämä ja muita herkullisia seinäpapereita löytyy osoitteesta http://www.wallpaperfromthe70s.com/

Vanha, hylätty ikkunanpoka on löytänyt uuden elämän. Kirjoille pitäisi vielä saada jokin paikka pikku huoneesta (ehkäpä katonrajasta?) ja lukulamppukin odottaa tulemistaan.

Seuraavan päivän asu saa odotella yön yli tässä. (Nyt meillä joku taas silittää, kun esikoinen innostui puuhasta.)

Read Full Post »

Miehen siskon lahjoittamat vanhat sohvat ovat löytäneet paikkansa! Kiitos! Iltasatusohvaksi nimitetty kolmenistuttava majailee yläkerran aulassa ja palvelee meitä ystävällisesti.

Aulan valkoinen alkoi väsyttää ihmeen nopeasti. Kun kaapissa oli pino värikylläisiä vanhoja palakankaita, sain idean päällystää vanhan Ikean nukkamaton. Kankaan molemmissa päissä on taskut, joihin matto pujotettiin. Nyt päällys on helppo irrottaa pesua varten. Arvaatte, millaisin riemunkiljahduksin lapset ottivat vasikat vastaan! Ryntäilevät eläimet jäivät kakkosiksi kun alkoi lasten kuhina matolla. Ikkunoihin ripustin puolikkaat päärynät. Limenvihreä kuosi palveli aiemmin Kesäkummussa ruokasalin sohvan päällyksenä. Nämä kankaat kestävät aikaa, katseita ja pesua!

Alun perin tummanruskea iso rautakello oli raskaan näköinen. Maalasin sen kaidemaalilla puhtaan valkoiseksi ja vaihdoin taustaksi vanhan Parkanon Sanomien sivun. Viisaritkin olivat välillä valkoiset, mutta 7-vuotiaan valiteltua, ettei kellosta ole mitään hyötyä varsinkaan hämärässä, maalasin viisarit uudelleen harmaanmustiksi. Nyt on helppo kurkistaa makuuhuoneesta, milloin on oikea hetki lähteä aamiaiselle, jotta ehtii eskariin.

Aulasta avautuu ovia suuntaan jos toiseenkin, myös kylpyhuoneen vieressä sijaitsevaan  pukeutumishuoneeseen. Ovien ja vanhan pyöreän peilin yhdistelmästä syntyi kuvaan mystinen vaikutelma, sillä Kesäkummun varastosta lähdön viime minuuteilla mukaan siepattu peili toistaa todellisuutta oman mielensä mukaan.

Read Full Post »

ja ompelukoneen surina ovat alkaneet iltaisin yläkerrassa talon hiljennyttyä. Meren värinen huone alkoi hehkua, kun siirtolapuutarhan herkut nousivat ikkunoihin ja päiväpeitot muuttuivat yksivärisiksi.

Vanha penkki on loistavankokoinen juuri tuon vanhan ruokapöytämme kaverina. Katselen kyllä kirpputorilta lisää lasten kokoisia tuoleja pöydän toiselle puolelle. Jos sinulla on tarpeettomia, vaikkapa maalia kaipaavia jakkaroita, vinkkaa ihmeessä! 🙂 Kahden vesselin huoneessa oli kuvanottohetkellä tyrmistyttävän siistiä!

Read Full Post »

Kevään merkkejä!

Nimittäin rakentajaliivi on taas kaivettu naftaliinista ja talon ulkopuolella näkyy iltaisin liikehdintää. Pidimme muutaman kuukauden vauvaloman rakennustöiltä. Kun  päätimme taas jatkaa, jäätyneitten terassilautojen irrottelu kasasta kohmetti sormet ja rikkoi kynnet. Rouva nosteli päivällä lasten kanssa lautoja sulamaan auringonpaisteeseen, jotta illalla olisi terassin ruuvailijalle materiaalia. Illat toisensa jälkeen tuntuivat kuitenkin täyttyvän muulla ohjelmalla. Ennen esikoisen synttärijuhlia saimme julkisivun pääsisäänkäynnille johtavan pikkuterassin askelmia vaille valmiiksi. Kuva on parin viikon takaa, kun luntakin vielä oli.

Nyt takaterassillakin on runko ja osa laudoista saa nautiskella kevätkeleistä omalla paikallaan.

Talon ulkopuoli on näyttänyt tältä koko alkuvuoden. Kun takaterassi on valmis, päästään myös alapuolen pylväät paneloimaan, jotta epäsuhta 1. ja 2. kerroksen väliltä poistuu. Odottelemme innokkaasti, että saamme ikkuna- ja nurkkalistat paikoilleen. Myös talon maalaus on tulevan kesän tehtäviä. Sammalhuoneesta piti tulla valkoinen, mutta nyt ainakin toinen meistä on alkanut epäröidä.  Ympäröivät talot ovat harmaita, valkoisia ja sinertäviä. Korttelimme kokonaisilme kirkastuisi jostakin piristävästä ja lämpimästä sävystä. Ja meillehän väriä ei ole koskaan liikaa, vaikka talomaali ei toki saakaan olla liian räikeä. Tulemme iloiseksi värikkäistä puutaloista. Miksi omamme olisi sitten valkoinen?

Yksi keskeinen peruste iloisen ulkovuoren puolesta ovat myös valkoiset pilarit ja listat, jotka eivät varmasti erottuisi kokonaisuudesta, jos kaikki puuosat olisivat valkoisia. Vanha roosa, oranssi ja sinapinkeltainen ovat olleet keskusteluissa mukana, ja edelleen se lämmin valkoinenkin on ollut esillä. Kommentoikaapa! Katto on savitiilenpunainen, aika maanläheinen sävy.

Read Full Post »

Olohuone ilahtui kovasti Metsolan Juhannustaika-verhosta, joka koristaa jo neljättä kotiamme ja on ehdoton suosikkini marimekkolaisista. Kirkasta tomaatinpunaista, salaperäistä yönsinistä ja metsän puhdasta vihreää!

Ystävä toi narsisseja. Ruukun väri rauhoittaa. Jotakin harmaatakin saa olla. (Olisikohan ainoa harmaa kohta kodissamme?) Punainen kalustemaali sai ihmeitä aikaan kulahtaneille tuoleillemme. Nyt on vasta kaksi pohjamaalattuna, loput sitten pääsiäislomalta kotiin palattuamme…

Iloista kevään juhlaa!

Read Full Post »