Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for tammikuu 2012

Takapakkia

Keittiö oli liesituulettimen asennusta vaille valmis. Keittelimme ja paistelimme ensimmäisen viikon ajan ilman tuuletinta. Odottelimme keittiöasentajia monta päivää ja siirtelimme isokokoista tuuletinta tasolta toiselle pystyäksemme toimimaan keittiössä. Ja vihdoinkin, asentajat tulivat. Alku näytti hyvältä. Samaan aikaan pistäytyivät sähköasentajatkin viimeistelemässä töitään, ja lapset hyörivät neljän työmiehen jaloissa. Hässäkkä oli aikamoinen. Kielsin myös Maunua useita kertoja heittelemästä jalkapalloa ikkunaan, ettei se mene rikki.

Kun kehotin Oivaa lähtemään kanssani yläkertaan, pois keittiöasentajan tieltä, mies totesi ystävällisesti: ”Niin kauan kun ei vahinkoja satu niin ei mitään hätää.” Oiva 1 v 8 kk tuumasi: ”Too too.” Toiseksi nuorimmainen on lähes poikkeuksetta hyväntahtoinen joo joo -poika.

Kiipesimme kuitenkin yläkertaan. Yhtäkkiä alakerrasta kuului kova räsähdys. Lähdimme katsomaan, oliko Maunu potkaissut pallon ikkunasta läpi. Keittiössä meitä kohtasi surullinen näky.

Ei sentään jalkapallon aikaansaannosta. Asentaja oli jättänyt liesituulettimen metallisen suojakuoren roikkumaan katosta hetkeksi vain maalarinteipin varaan. Maan vetovoima oli kuitenkin suurempi, ja suojakuori oli pudonnut kohtisuoraan liesitason päälle.

Kun työ oli valmis, miehet totesivat itseironisesti, että tuuletin tuli kyllä asennettua, mutta ruokaa ei nyt sitten pystykään laittamaan. Totesimme keksivämme erilaisia uuniruokia sen ajan, kunnes uusi taso saadaan hankittua – asentajien vakuutuksen kustantamana.

Onneksi kodinkoneliikkeessämme sattui olemaan yksi juuri samanlainen Siemensin liesitaso, jonka haimme paikkaamaan tilannetta vielä samana iltana. Nyt keittiöstä puuttuu enää lasi välitilasta.

Ponnistelemme joka päivä pieniä askelia poispäin muuttokaaoksesta, kohti toimivaa, järjestelmällistä kotia. Vielä on laatikoita, säkkejä ja pyykkiä yläkerta puolillaan. Aurinko tulvii sisään koko kevätvoimallaan piittaamatta  likaisista ikkunoista. Ihana Sammalhuone!

Read Full Post »

Read Full Post »

Sammalhuone, me tulemme!

Read Full Post »

Sitten viimeisessäkin kalenterissa oli enää yksi suklaa. Ja lopultakin, talo oli sisältä valmis! Muuttoa edeltävänä iltana, perjantaina 20.1., tulimme koko perhe ihastelemaan syksyn ja talven ahkeroinnin tuloksia. Ohjelmassa oli myös siivousta, kiuaskivien osto ja kantaminen yläkertaan, naulakoisen asennusta ja muuta pientä mukavaa puuhaa. Lapset saivat kavereitakin käymään ja kuusi lasta asetteli hihkuen kiukaan täyteen kiviä. 3,5-vuotias vesseli istui saunajakkaralla veikeänä ja sihautteli kuvittelulöylyjä. Mielentilana helpottuneisuus,  ilo ja ihmetys. Ja tietysti jännitys seuraavasta muuttopäivästä!

 

Read Full Post »

 

 

Read Full Post »

Talon sydän.

 

Read Full Post »

Lämmin kiitos

 

kaikille hyväsydämisille avun antajille projektimme aikana! Olemme saaneet paljon, ystävät!

Lauantainen siivoustapahtuma tuotti ihanaa jälkeä Sammalhuoneelle. Kuusi naista antoi kyytiä roskille ja rakennuspölylle, betonipisaroille ikkunoissa ja kaikelle kotiin kuulumattomalle. Saunan lauteet saivat parafiinikäsittelyn ja vaatehuoneiden puuhyllyt maalia pintaansa. Talon rouva seitsemäntenä keskittyi organisoimaan kaikille tekemistä, keittämään kahvia ja olemaan seurana.

Tänään aloittivat keittiön asentajat työnsä, ja portaiden kaiteet käyvät sovituksella. Torstaina siivotaan vielä viimeisten asentajien jäljet ja muuttotarkastus koittaa perjantaina.

Sinnikkäimmän muuttokalenterissa on enää viisi herkkua jäljellä. Vanha koti on jo melkein piiloutunut banaanilaatikoihin, vain välttämättömin on esillä. Lapset laskevat patjoilla liukumäkeä portaissa, kun muita leluja ei näy missään. Kevät!

 

Read Full Post »

Older Posts »